20. marts 2002 UPA 2002/23
Folkehøjskolit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut nr. xx, uu. qqqq 2002-meersussatut siunnersuummut nassuiaatit.
Nalinginnaasumik nassuiaatit.
Siunnersuummut tunngavik
Kalaallit Nunaanni folkehøjskolit allaffissornikkut aqunneqarput Højskolit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 1, 16. oktober 1980-imeersoq Kalaallit Nunaanni folkehøjskolit pillugit inatsit nr. 609, 23. december 1980-imeersoq tunngavigalugu aalajangersarneqartoq malillugu. Peqqussutissatut siunnersuutip matuma aalajangiunneqarneratigut peqqussut 1980-imeersoq atorunnaarsinneqassaaq.
Peqqussutissatut siunnersuummi peqqussutip siunertaa ullumikkut atuuttoq tunngavigineqarpoq taamaattumillu folkehøjskoli pillugu isuma attatiinnarneqarluni. Taamaalilluni allannguutissatut siunnersuut ullumikkut pissutsinut naleqquttunngorsaaneruvoq. Allannguutissatut siunnersuut aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatini itisilerneqarmat nassuiarneqarlunilu, peqqussutissatut siunersuummi uani nalinginnaasumik nassuiaatit tunngaviusut taamaallaat naatsumik oqaaseqarfigineqassapput.
Folkehøjskolit pillugit Inatsisartut peqqussutaat massakkut atuuttoq 1980-iminngaaneersuuvoq taamanimiillu peqqussutip aalajangiunneqarneraniit maannamut annertuunik pisoqarsimavoq. Ilinniartitaanermut tunngasut allanngorsimapput aammalu ilinniartitaanerup iluani tamarmi peqqussutit nalunaarutillu arlalipassuit aalajangersarneqarsimallutik, aalajangersakkatigullu nutaatigut ilinniagaqarnersiutinut tapiisarnermi periaatsit allanngortinneqartarsimallutik. Taamaattumik folkehøjskolit pillugit Inatsisartut peqqussutaat 1980-imeersoq pisoqalisimasutut oqaatigineqarsinnaavoq tassani aamma eqqarsaatigalugit folkehøjskolit pillugit taaguutit atorneqartut, ilinniagalinnut tapiissutit aningaasaliisarnermilu maleruagassat. Taamaattumik pissusissamisoorpoq aalajangersakkat ataasiakkaat iluarsaatissallugit naleqqussassallugillu.
Kalaallit Nunaanni folkehøjskolit marluusut; Knud Rasmussenip Højskoliata aammalu Sulisartut Højskoliata 90-ikkut aallartereerneranniilli peqqussutip pissutsinut naleqqussarneqarnissaa kissaatigisarsimavaat. 90-ikkut ingerlaneranni peqqussut pillugu arlaleriarluni ataatsimiittoqartarsimavoq. Taamaattorli peqqussut iluarsaallugu sulineq aatsaat 1998-imi pimoorullugu aallartinneqarluni.
Peqqussutip iluarsaannissaanut peqatigitillugu højskolini taakkunani marluusuni timersuutinik
ingerlatsisarnissat, nipilersornermik ilinniarfik kiisalu assassorluni kusanartuliornermik ilinniartitsinissaq oqaluuserineqartarput. Tamatuma saniatigut inuusuttut ilinniagaqarusuttut ilinnialivinnissaminni piukkunnarnerulersinnissaannut højskolit atorneqarsinnaanerat aamma eqqartorneqartarsivoq, soorlu højskolernikkut ilinniartut atuagarsornikkut piginnaasaat pitsanngorsarlugit. Tamakku tamarmik peqqussutissatut siunnersuummi pingaartillugit periarfissatut ilaatinneqarput.
Folkehøjskoleqarnermi pingaarnerpaaq tassaavoq inersimasut tamanut tunngasunik ilisimasaqalernissaannik ilinniartitsinissaq. Pisortaqarfiup ukiuni kingullerni højskolinut erseqqissartariaqartarsimavaa, pikkorissartitsinissat tapiiffigineqarsinnaasutut akuerineqaqqullugit kissaatigineqartut siunertatut aalajangiussaq naammassisassagaat, imaappoq tamanut tunngasunik ilisimasaqalersitsissasut. Tunngaviuvoq Pisortaqarfik assersuutissaqarmat pikkorissartitsinissatut nalunaarutigineqartut arlallit matoqqasuusartut, assersuutigalugu sulisartut peqatigiiffiinik pikkorissartitsinerit. Pisortaqarfik tamatuma kingunerisaanik højskolit marluusut pisortaannik taakkulu siulersuisuisa aallartitaannik ataatsimeeqateqartarsimavoq taamaalillunilu siunertatut aalajangersakkap isumaqataaffigineqarnera anguneqartarluni.
Siunnersuutip imaiPeqqussutissatut siunnersuummi allannguutissat pingaarnerit tassaapput højskolit aningaasaqarnerat pillugu aalajangersakkat. Aalajangersakkat taakku pillugit højskolit pisortaqarfillu ukiuni arlalinngortuni ajornartorsiuteqartarsimapput. 1980-imiilli Inatsisartut ataatsimiittarnerini højskolit aningaasaqarnerat eqqartorneqartalereersimavoq, ilaatigut oqaatigineqartarsimalluni højskolit sulinerannut aningaasaqarnikkut aaqqissuussinissaq nassaarineqartariaqartoq, "højskolit piuinnassanngitsut, kisiannili aamma nalinginnaasumik isumatuumillu ingerlanneqassasut, aningaasaqarneq piffissarujussuarmik nukinillu atuiffigiuaannarnagu".
Ilinniartunut højskolimiittunut ilinniagaqarnermi tapiissutisiat pillugit maleruagassat siunnersuummi uani annertuumik allanngortinniarneqarput. Ukiuni kingullerni nunatta avataani højskolertunut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqartarpoq, nerisarnerup ineqarnerullu ilanngaatigereerneratigut qaammammut 1.850 kr.-it. Maleruagassat taakku atuussimapput oqaatsinik ilinniarfinni højskoliniittunut taamatullu timersornermut nipilersornermullu ilinniarfinni højskoliniittunut. Kalaallit Nunaata avataani timersornermut nipilersornermullu iliniarfinni højskolimiittunut aningaasaliissutit aningaasanut inatsimmi kontoni 40.13.50-imi aamma 40.13.60-imi inissinneqarput.
Oqaaseqaatit tiguneqartutSiunnersuut højskolinut marluusunut KANUKOKA-mut kiisalu pisortaqarfinnut tamanut tusarniaassutigineqarpoq. Nassuiaatit tiguneqartut siunnersuummi matumani ilanngullugit suliarineqarput.
Højskolit KANUKOKA-lu ataatsimeeqatigineqarsimapput taakkualu tamarmik siunnersuut taamatut isikkoqassasoq isumaqataaffigaat.
Peqqussutissap inatsisitigut misissoqqissaarneqarnerani oqaaseqaatigineqartut peqqussutissami ilanngunneqarput.
Aningaasaatigut kingunerisassatSiuliani taaneqartutut ilinniartunut tapiissuteqartarnermut maleruagassat annertuumik allan-ngortinneqarput, peqqussut taanna malillugu højskoliniittut ilinniagaqarnersiuteqalersinnaalissammata.
Højskolini taakkunani marluusuni aningaasartuutissat naatsorsorneranni ilinniartut katillugit ukiumut 40-sasut aalajangiunneqarpoq (qallunaatut 40 årselever). Højskolit atuartitsinermik ingerlatsisinnaapput atuaqatigiiaat marluk sivikinnerusumik imaluunniit atuaqatigiit ataatsit katillugit sap. akunnerini 36-ni atuartinnerisigut. Tamanna naapertuutissaaq ilinniartut qaammatini 8-ni ilinniagaqarnersiuteqartinneqarsinnaanissaannut.
Ilinniartut højskolimiinnissaat sap.ak. 18-ini marloriarlugit højskolit aaqqissuutissappatigik ukiumi ataatsimi ilinniartoq ataaseq angalanermini siumut utimullu marloriarluni aningaasaliiffigineqartussaavoq. Ilinniartumut ataatsimut siumut utimullu angalanissaq 5.000 kr.-inik aningaasartuutigineqartussatut naatsorsuunneqarpoq.
Qaammatini 8-ni ilinniagaqarnersiutit 1.850 kr.-init ilinniartut ukiumut 40-nut 0,6 mio Ilinniartut atuaqatigiiaat marluk 40-t angalanerat 5.000 kr. 0,4 mio Aningaasartuutissat katillugit 1,0 mio Ilinniartut angalanerannut aningaasartuutit maannamut aaqqissuussinermi atuuttumi højskolinut aningaasaliissutinit akilerneqartartussaapput aningaasanut inatsimmi kontu 40.12.12-imi.
Siunnersuummi aningaasatigut ataatsimut kingunerisassat katillugit 1,0 mio. kr.-iussapput.
Siunissami højskolinut tapiissutaasartussat kontumi 40.12.12-imi højskolit marluk akornanni marlunngorlugit assigiimmik avinneqartassapput, højskoli ataaseq ukioq naallugu aningaasartuutissat naatsorsorneranni ilinniartunik 20-nik (20 årselever) atuartoqassappat aammalu sap. akunnerini 36-ni sammisaqartitsinissanik tapiissutinik pissarsinissamik pisinnaatitaaffiusunik ingerlatsiviussappat.
Højskoli aningaasartuutissat naatsorsorneranni ilinniartut katillugit 20-nik (20 årselever) atuartoqanngippat tapiissutit ikilineqassapput ukiumut atuartuusimasut amerlassusiannut aammalu sap. akunnerinut atuartitsiviusimasunut naleqqiullugit.
Højskolinut tapiissutissanik nutaamik naatsorsuisalernissaq kontumut 40.12.12-imut aningaasaqarnikkut kinguneqarnavianngilaq.
Aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit
§ 1- imut
imm. 1-imut
Imm. 1-imi aalajangersakkap piginnaatitsinermut inatsimmi § 1, imm. 1-imi aalajangersagaq assigaa - Kalaallit Nunaanni folkehøjskolit pillugit inatsit nr. 609, 23. december 1980-imeersoq aalajangersarlugulu folkehøjskolit ilinniartut inersimasut tamanik tunngasunik paasisaqarnissaannik ilinniartissallugit neqeroorfigissagaat, imaalilluguli ilinniartitsissutini sammisat ataasiakkaat imaluunniit ilinniartitsissutini sammisat ataatsimoortukkaat siunertap pingaarnerup killiliussat iluanni salliusutut inissinneqarsinnaallutik. Folkehøjskolit assersuutigalugu højskolimiinnissamik neqerooruteqarsinnaapput nipilersornikkut, timersornikkut imaluunniit eqqumiitsuliornikkut ilinniartitsissutit siunertamut pingaarnermut atatillugu salliunneqarsinnaallutik. Folkehøjskolit siunertaraat innuttaasut periarfississallugit kulturikkut, ilinniartitaanikkut ilisimatusarnikkullu susassaqarfiit iluanni nalinginnaasumik ilinniartinneqarnissaannik aammalu ilinniartitsineq atorlugu innuttaasut nalinginnaasumik qaammarsaanermut ilaalissalluni. Tamanut tunngasunik paasisimasaqalernissamik ilinniartitsineq folkehøjskolit tassaassapput innuttaasut paasisimasaqarnerulernissaannut periarfissat ilaat. Tamanut tunngasunik paasisimasaqalersinnaaneq tassaavoq immikkut ittumik pisinnaasaqalersitsinermik ilinniartitsinermut illuatungiusoq.
imm. 2-mut
Naalakkersuisut piginnaatinneqarput maleruagassanik aalajangersaanissamut folkehøjskolit immikkut ittumik pisoqartillugu piginnaatitsinermik tunniussiffiusumik ilinniartitsinissamik neqerooruteqarsinnaatillugit. Oqariaaseq piginnaatitsinermik tunniussiffiusoq tassaavoq piginnaatitsinermut inatsimmik allaqqiineq. Taamaattorli imm. 1-imi siunertaq pingaarneq tunngavigalugu Naalakkersuisut piginnaatitsinerat tamanut tunngasunik paasisimasaqalernissamut pisinnaanermik tunniussiffiusumik ilinniartitsinissamut killeqartitsissaaq, imatut tunngaviatigut oqaatigineqarsinnaavoq meeqqat atuarfiata inaarutaasumik misilitsitsineratut aammalu meeqqat atuarfiata annertusisamik inaarutaasumik misilitsitsineratut.
§ 2-mutAalajangersakkap § 11 pioreersoq assigaa, kisianni allaanerulaartumik imaqartinneqarluni. Aalajangersakkap Naalakkersuisut piginnaatippai ilinniartunngornissamut aammalu ilinniarnermi tapisiat tunniunnissaannut periaasissaq pillugu maleruagassanik aalajangersaanissamut. Aalajangersakkap massakkut atuuttup Naalakkersuisut piginnaatippai ilinniartunut tapiissuteqartitsisalernissamik aammalu taakkuninnga tunniussinissamik qinnuteqaatit pillugit maleruagassanik aalajangersaanissamut. Siunnersuutip Naalakkersuisut piginnaatippai folkehøjskolini ilinniartunngornissaq pillugu maleruagassanik aalajangersaanissamut, tassani siunertarineqarpoq Naalakkersuisut piginnaatinneqarnerat aqqutigalugu qulakkeerneqassasoq ilinniartussat folkehøjskolini ilinnialersussat nunamit tamarmit aggersuunissaat.
Aammattaaq Naalakkersuisut piginnaatinneqarput ilinniarnermi tapiissutisianik tunniussinissamut maleruagassanik aalajangersaanissaminnut. Siunertarineqarpoq sivisunerusumik højskolimiinneq Nunatta karsiait aningaasalerneqartussaq folkehøjskolinit ingerlanneqarnissaa, kisianni Ilinniagaqarnersiuteqartitsiviup aammalu folkehøjskolit ataasiakkaat akornanni isumaqatigiissuteqarnissaq pisariaqassaaq, taakku suliffeqarfiummata imminnut pigisut. Siunnersuummi piginnaatitsineq periarfissiivoq ingerlatsiviup folkehøjskolinut isumaqatigiissuteqarsinnaneranut maleruagassanik aalajangersaanissamut. Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaalersinnagit folkehøjskoliniit nassuiaatinik pissarsisoqassaaq.
§ 3-mutAalajangersarneqarpoq folkehøjskolit suliffeqarfittut imminnut pigisutut ingerlanneqassasut. Aalajangersagaq § 5-imut ataqatigiissinneqassaaq, tassani pineqarmat perorsaanermut, atuartitsinermut ilinniartitsinermullu pisortaq akisussaasoq, akisussaaffiit allat tamaasa siulersuisut akisussaaffigaat. Siulersuisut Naalakkersuisut tungaannut akisussaaffigissavaat suliniutit Nunatta karsiata aningaasataanik aningaasaliivigineqartut, aamma takukkit § 10-mut § 13-imullu nassuiaatit.
§ 4-imutimm. 1-imut
Aalajangersakkami pineqarput siulersuisut suliassaasa ilaat, ilaatigut erseqqissarneqarluni siulersuisut suliniutissanik aalajangersaassasut. Imaappoq folkehøjskoli piffissamut pineqartumut suliniutissanik pilersaarusiussasoq, assersuutigalugu ukiut ataasiakkaarlugit. Pilersaarutit taakku siulersuisunit akuersissutigineqassapput. Aamma folkehøjskolip suliassaannut siulersuisut maleruagassiussapput, siunissamut qaninnerusumut ungasinnerusumullu. Siulersuisut folkehøjskolip ineriartornissaanut maleruagassiussapput.
Siulersuisut Naalakkersuisunut akisussaapput suliniutissat siunertatut aalajangersakkamut naapertuunnissaannut, tassani ilanngullugu ilinniartitsinerup tamanut tunngasunik paasisimasaqalersitsinissaanut, takuuk § 1.
imm. 2-mut
Taanna aalajangersagaavoq nutaaq. Peqqussummi atuuttumi siulersuisut pisortaq atorfinitsissavaat Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Naalakkersuisup akuersereerneratigut. Siunnersuummi siulersuisut pisortap atorfinitsinnissaanut akisussaatinneqarlutillu pisinnaatinneqarput.
imm. 3-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq erseqqissarlugulu siulersuisut malittarisassaliussasut. Aamma siulersuisut § 6, imm. 2 naapertorlugu malittarisassat akuerisassatut inassutigissavaat. Aammattaaq erseqqissarneqarpoq siulersuisut sulinissaminnut najoqqutassiussasut. Tamatumunnga tunngaviuvoq siulersuisut sulineranni pitsaassusissap qulakkeernissaanik kissaateqarneq.
§ 5-imutimm. 1-imut
Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq pisortaq perorsaanermut, atuartitsinermut ilinniartitsinermullu akisussaasoq aammalu ulluinnarni aqutsineq aqqutigalugu siulersuisut aalajangigaasa piviusunngortinnissaat isumagissallugu. Aammattaaq pisortaq pisussaatitaavoq maleruagassat malittarisassallu atuuttut naapertorlugit suliffeqarfik aqussallugu.
imm. 2-mut
Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq oqaatigineqarlunilu folkehøjskolimi sulisunut tamanut tunngatillugu pisortaq atorfinitsitsinissamut soraarsitsinissamullu pisinnaatitaasoq. Pisortaq siulersuisut aalajangigaasa piviusunngortinnissaannut siulersuisunut akisussaammat pissusissamisoornerpaassaaq pisortaq aamma tassaassasoq sulisut sorliit tassani ilanngullugu sulisut katitigaanissaannik toqqartuisussaq. Taamaalilluni pisortaq suliassat suliarinissaannut nukiit annertunerpaanissaat qulakkeersinnaalissavai.
§ 6-imutimm. 1-imut
Peqqussut manna malillugu tapiissuteqartoqarsinnaassappat folkehøjskolit Naalakkersuisunit akuerineqarnikuussapput aammalu tapiiffigineqarnissamut §§ 8-10-mi piumasaqaatit naammassisimassallugit. Taamaalilluni inatsit atuuttoq pillugu erseqqissaasoqarpoq oqaasertaasa aaqqissuussaanerannik allanngortitsisoqarluni. Oqaasertaasa allanngorneri tassaapput Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Aqutsisut siusinnerusukkut folkehøjskolit akuersissutigisarmagit. Erseqqissaassut tapiissuteqarnissamut piumasaqaatinut innersuussineruvoq, tassani erseqqissumik oqaatigineqarmat Nunatta karsianit tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatit immikkoortut marluusut. Siullermik folkehøjskoli akuerineqaqqaassaaq kingornalu taassuma tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatit naammassisimanerai misissorneqassalluni.
Folkehøjskolit pioreersut marluusut, Sisimiuni Knud Rasmussenip Højskolia aammalu Qaqortumi Sulisartut Højskoliat peqqussut manna naapertorlugu tunngaviuvoq akuersissutigineqareersimassasut. Taamaattorli siulersuisut 1. marts tikitsinnagu malittarisassat akuerisassanngorlugit nassiutereersimasussaavaat, taamaaliornikkut nakkutigineqassalluni taakku peqqussummi matumani aalajangersakkanut naapertuuttut.
imm. 2-mut
Aalajangersakkami aalajangersarneqarput folkehøjskolit akuersissutiginissaannut Naalakkersuisut tunngavissaat. Naalakkersuisut folkehøjskolit taamaallaat akuersissutigisinnaavaat paragraffimi piumasaqaatit marluk taaneqartut naammassisimappatigik.
Pisinnaasassat annertusinissaannik akuersinissamik peqqussummi § 2, imm. 2-mi atuuttoq atorunnaarsinneqarpoq, folkehøjskolinut tapiissuteqartarnissaq pillugu maleruagassat nutaat pissutigalugit.
Peqqussummi atuuttumi pisortaq Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Naalakkersuisumit akuerineqartussaavoq. Tamanna imaalillugu allanngortinneqarpoq højskolimi pisortaq siulersuisunit atorfinitsinneqarlunilu soraarsinneqartalissalluni, tamanna matuminnga patsiseqartinneqarpoq. Siullermik periaaseq nalinginnaasuuvoq suliffeqarfimmut imminut pigisumut siulersuisut suliffeqarfimmi pisortap atorfinitsinnissaanut soraarsinnissaanullu pisinnaatitaallutik, taamaalilluni siulersuisut akisussaanerat pisinnaatitaanerallu tunngavilerneqarpoq erseqqissarneqarlunilu, aappassaanik pisortat naalakkersuinikkut ingerlatsinermik tunngaveqartumik toqqagaanissaat pinngitsoortinniarlugu, pingajussaanillu pisortaq tassaammat aningaasaqarneq pillugu siulersuisut tungaannut akisussaasoq aammalu siulersuisut Naalakkersuisut tungaannut akisussaallutik suliniutinut nunatta karsianit tapiissuteqarfigisartakkanut atatillugu.
Aammattaaq peqqussummi atuuttumi § 3, imm. 1, nr. 4-mi pikkorissartitsinissanut pilersaarutip akuersissutiginissaa pillugu piumasaqaat tapiissutit pillugit kapitalimut nuutsinneqarpoq, pikkorissartitsinissamut pilersaarut suliniutinut pilersaarutitut taaneqalerluni.
imm. 3-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersagaq minnerpaaffissatut aalajangersagaavoq, taamaattumillu siulersuisut malittarisassani sammisassanik allanik naleqquttunik ilanngussisinnaallutik. Assersuutigalugu siulersuisut sulinissaminnut najoqqutassaat malittarisassanut ilanngunneqarsinnaalluni.
§ 7-imutimm. 1-imut
Peqqussummi atuuttumi § 4-mi oqaasertaasa aaqqissuunneqarnerat taamaallaat allannguuteqarpoq. Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Aqutsisut allanngortinneqarpoq imaalillugu: Naalakkersuisut.
imm. 2-mut
Peqqussummut atuuttumut § 4-mi tunngatillugu aalajangersagaq allanngortinneqarpoq. Peqqussummi massakkut atuuttumi utertitsinissaq taamaallat pisinnaavoq folkehøjskolip pineqartup siulersuisuinik isumaqatiginninniareernikkut. Tamanna allanngortinneqarpoq imaalillugu Naalakkersuisut pissutsit folkehøjskolinut siunertanut akerliusut aaqqinnissaannut annertunnginnerusunik peqqussuteqarsinnaallutik, akuersissutip utertinnissaanut Naalakkersuisut iliuuseqalersinnagit.
§ 8-mutTapiissuteqarnissamut piumasaqaatit imaasigut allanngortinneqarput. § 6, imm. 1, nr. 1 aamma 2 Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi atorunnaarsinneqarput, najoqqutassat allat malillugit tapiissutit tunniunneqartalissammata, takuuk § 8-10.
Peqqussummi atuuttumi pisortaq ilinniartitsullu akissarsiaqartinneqartussaapput maleruagassat Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Naalakkersuisumit aalajangersarneqartut malillugit. Taamaalilluni aalajangersagaq taanna imaalillugu iluarsineqarpoq pisortat ilinniartitsisullu akissarsiaqartinneqartalissallutik Naalakkersuisut isumaqatiginninniartarnermut susassaqarfiisa iluanni atorfinnut taamaaqataannut maleruagassat malillugit.
Tamatuma saniatigut piumasaqaatit ilanngunneqarput siulersuisut ukiumoortumik nalunaarusiamik saqqummiussisalissasut naatsorsuutit saqqummiunnerannut peqatigitillugu. Ukiumoortumik nalunaarusiaq sakkussaasaaq pitsaasoq folkehøjskolimi ineriartornerup malinnaaffiginissaanut nakkutilliisutut oqartussaasunut.
§ 9-imutimm. 1-imut
Tapiissuteqarfigineqarnissap anguneqarnissaanut piumasaqaataavoq folkehøjskoli atuartitsivittut tapiissuteqarfigineqarsinnaasutut sap. akunnerini 36-ni ingerlatsissasoq amerlanerpaamik højskolimiinnissanut marlunnut avillugit. Piumasaqaataavortaaq højskolimiinneq ataaseq sivikinnerpaamik sap. akunnerinik 13-inik sivisussuseqassasoq. Sap. akunnerinut 13-inut aalajangiisoqarneranut pissutaavoq ilinniagaqarnersiuteqartitsineq pillugu malittarisassanut ataqatigiissaarisoqarnissaa kissaatigineqarmat, tassami atuartitaanernut qaammatit pingasut sinnerlugit sivisussusilinnut taamaallaat ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaammat.
Tamatuma saniatigut tapiissutisinissamut piumasaqaataavoq højskolip ataatsip ikinnerpaamik aningaasartuutissat naatsorsorneranni ilinniartut katillugit 20-t ukiumut atuartorissagai (20 årselever).
imm. 2-mut
Nassuiaatitut aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq ukioq naallugu atuartoq tassaasoq sap. akunnerini 36-ni atuartoq. Assersuutigalugu højskoli sap. akunnerini 18-ini 30-nik atuartoqarsinnaavoq, tamannalu ukioq naallugu atuartunut 15-inut naapertuuppoq, højskolimiinnissamilu tulliuttumi sap. akunnerini 18-ini 10-nik atuartoqarsinnaavoq, tamannalu ukioq naallugu atuartunut 5-nut naapertuulluni. Folkehøjskolip taamaattup tapiissutisinissaq angusimassavaa.
imm. 3-mut
Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq tapiissutissat naatsorsorneqartassasut ukiumut ilinniartorineqartut amerlassusiat aammalu tapiiffigineqarsinnaatitaallutik sapaatit akunneri atuartitsivigineqarsimasut amerlassusiat aallaavigalugu. Tapiissutissat naatsorsorneqartarnissaannut § 9, imm. 4, tunngavigalugu Naalakkersuisut erseqqinnerusunik malittarisassiussapput. Siunertaavoq højskolinut marluusunut tapiissutit naatsorsornerqarnerannut malittarisassat, aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutigineqartunut naapertuutissasut , tassa § 9, imm. 1-mi piumasaqaataasunik eqqortitsisimagunik.
imm. 4-mut
Tapiissutit tunniunneqartarnissaat aqunneqarnissaallu pillugit malittarisassaliornissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput.
Naalakkersuisut kissaatigaat Naalakkersuisut sullissivinnut nammineerlutik ingerlattunut tunngatillugu kiisalu Inatsisartut aningaasaliissutaannut atatillugu nakkutilliisussaatitaanerannut pisariaqartumut Naalakkersuisunut periarfissiisunik tunngavissiortoqarlunilu periusissiortoqarnissaa.
Naatsorsuusiortarnissaq pillugu malittarisassani pineqartussaassapput ilinniartut amerlassusiat pillugu folkehøjskolit nalunaarutigisartagassaat Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmilu ilinniartut tapiiffigineqartartutut nalunaarsorsimasut amerlassusiisa ataqatigiissaarneqartarnissaat. Ilinniartut angalanerat ilinniarnersiutileriffimmit § 12 naapertorlugu akilerneqartassaaq. Ilinniagaqarnersiuteqartitsiviup ilinniartut amerlassusiat qanorlu sivisutigisumik folkehøjskolimiinnerat nalunaarsuiffigisassavaa.
Tapiissutit tunniunneqartarnissaanut malittarisassat imaattussaassagunarput arlaatigut akiliuteqarallartarnissaq pisartussanngorlugu, ukiumullu ilinniartunik naatsorsuinerit qulaani allanneqarsimasut aallaavigalugit kingusinnerusukkut iluarsiissuteqartoqartassalluni.
§ 10-mutAalajangersagaq nutaajuvoq. Tassani siulersuisut aningaasanik atuisinnaanissaminnut pisinnaatitaanerat aalajangersarneqarpoq. Siulersuisut folkehøjskolip aningaasaataanik tamanik kiffaanngissuseqarlutik atuisinnaatitaapput, folkehøjskolit siunertaani tunngaviliussat iluanni aammalu Nunatta karsiata tapiissutaanut aningaassaliinermi tunngavissarititaasut iluanni. Aalajangersakkap tunngavilerpaa taanna suliffeqarfiummat imminut pigisoq, ukiumit aningaasaliiffiusumit ukiumut aningaasaliiffiusumut tulliuttumut aningaasanik nuutsisinnaasoq.
Aammattaaq aalajangersakkami tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatit aalajangersarneqarput, imaalillugu siulersuisut tapiissutinik atuisinnaanerat tapiissummi tunngavissarititaasunut killeqartinneqarluni, atuartitsinermut ilinniartullu amerlassusiannut tunngatillugu. Aalajangersagaq § 9-mut naleqqussagaavoq, tassani pineqarmata tapiissuteqariaatsit tapiissutillu annertussusissaat aammalu aalajangersakkami tassani aalajangersaavigineqarluni tapiissutit annertussusissaannut aalajangiisuusartussaasut ukiumut ilinniartorineqartartussat qanoq amerlatigisarnissaat kiisalu sapaatit akunneri atuartitsivigineqartartussat qanoq amerlatigisarnissaat.
§ 11-mutAalajangersagaq allaqqiineruvoq peqqussummi atuuttumi §§ 12-13-ininngaanneersunik, kisiannili Namminersornerullutik Oqartussat allanngortinneqarluni Naalakkersuisunut. Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq folkehøjskolini perorsaanikkut, atuartitsinikkut ilinniartitsinikkullu sulisut ukiumoortumik pikkorissarnissaminnut qinnuteqaateqarsinnaasut meeqqat atuarfianni ilinniartitsisunut periaaseq assigalugu.
§ 12-imutimm. 1-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq. Tassani ilinniartut ilinniagaqarnersiutinik pissarsinissamik pisinnaatetaaffeqaataasumik folkehøjskolimiinnerminnut atatillugu tapiiffigineqarnissamik ilinniartut piumasaqaataannut maleruagassat aalajangersarneqarput. Peqqussummi atuuttumi kommunit ilinniartunut tapiissutit akilertussaavaat. Ilinniartut angalaneri folkehøjskolinut tapiissummit akilerneqartarput, taamaalillunilu højskolit ilinniartussanik illoqarfinnit qaninnerusunik tigusinissamut tunngavississinnaallugit taamaaliornikkut angalanernut aningaasartuutissat ikilisarniarlugit.
Allannguinissamut kissaateqarnermut tunuliaqutaasoq tassaavoq kikkunnut tamanut nunap suani najugaqaraluaraanniluunniit kommunillu aningaasaqarnikkut pisinnaassusiat apeqqutaatinnagu assigiimmik periarfissaqartitsinissamik kissaateqarneq.
Aalajangersakkami taamaallaat pineqarput sivisunerusumik højskolimiinnerit, tassa sap.ak. 13-t sinnerlugit. Tamanna aaqqissuussinermit massakornit nunatta karsianut annerusumik aningaasartuutaalissaaq. Kommunit ilinniartunut sivisunerusumik højskolimiittunut aningaasartuutaat ikinnerulissapput.
Ilinniartut ilinniagaqarnersiuteqarnissamik piumasaqaataat ilinniagaqarnermut aningaasaliissutinut annertussusilerneqarput nerisaqarneq ineqarnerlu ilanngaatigalugit qaammammut 1.850 kr.-inut kiisalu folkehøjskolimut utimullu angalaneq. Aaqqissuussinerup taassuma allaffissornikkut ingerlanneqarnera pisinnaassaaq Ilinniagaqarnersiuteqartitsivik aqqutigalugu pisariaqarpallu folkehøjskolit suleqatigalugit.
imm. 2-imut
Aalajangersagaq Inatsisartut peqqussutaannit atuuttumit § 9-mit uteqqiineruvoq, siunertaanngilaq suleriaasiusimasumi allanngortitsinissaq. Folkehøjskolit sap. akunneranut atuartumut akiliutissamik siunnersuuteqassapput KANUKOKA-mut saqqummiunneqartussamik aammalu § 12, imm. 3 naapertorlugu Naalakkersuisut KANUKOKA-llu akornanni isumaqatigiissummut ilanngunneqartussamik. Taamaattorli aalajangersagaq allannguuteqarpoq, taamaalilluni Pisortaqarfiup Naalakkersuisut sinnerlugit sivisunerusumik højskolimiinnissanut atuartumut akiliutissaq taamaallaat isumaqatigiissutigissallugu. Pisortaqarfiup tamanna najoqqutaralugu sivikinnerusumik højskolimiinnissanut tunngasumik pisinnaatitaaffeqassanngilaq kommunillu aammattaaq højskolimiinnissanut sivikinnerusunut atuartumut akiliuteqarnissaminni akiliinissaminnut pisinnaatitaanatik.
imm. 3-imut
Pisortaqarfiup Naalakkersuisut sinnerlugit atuartumut akiliutissaq pillugu højskolit inassuteqaataat KANUKOKA-mut saqqummiutissavaa. Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 9, imm. 3-p assigaa. Aalajangersakkami annikitsumik allannguineqarpoq, taamaalilluni oqaaseq "isumasioreerlugu" "inassuteqaat"-mut taarsiullugu. Oqaatsip "isumasioreerlugu"-p atorneranut pissutaavoq tamatumani piumasaqaataammat KANUKOKA´p Pisortaqarfiullu akornanni isumaqatigiissimanissaq. Illuatungeriit tamanna najoqqutaralugu kommunip atuartumut akiliutissaata aammalu atuartup nammineerluni akiliutissaata akornanni agguataarinissaq isumaqatigiissutigissavaat. Imm. 2-mi nassuiarneqartutut kommunit atuarnerni sivikinnerusuni atuartumut akiliutissap ilaa akilissallugu pisussaatitaanngillat. Tamanna kommuninut tunniunneqarpoq taakkua namminneerlutik nalilissammassuk atuarnernut taakkununnga tapiissuteqarumanerlutik.
Siunnersuummi aammattaaq siornatigut kommunikkoortumik tapiissutinut killilersuinerit uteqqinneqanngillat, tamatumani ilanngullugu kommunikkoortumik tapiissutit 80%-iunissaat kiisalu atuartup aningaasaqarneranut tunngasut kommunit eqqarsaatigisinnaasariaqaraat. Tamatumunnga pissutaasoq tassaavoq atuartumut akiliutissaq Pisortaqarfimminngaanniit Naalakkersuisut sinnerlugit aalajangersarneqassammat aammalu kommunikkoortumik akiliutissaq KANUKOKA-p Pisortaqarfiullu akornanni isumaqatigiinniutigineqarluni. Taamaalilluni atuartoq højskolimi atuartussatut tiguneqartoq inatsisitigut piumasaqaateqarsinnaavoq kommunimit najukkamit aningaasat ilaasa isumaqatigiissutigineqartut pissarsiarinissaannut. Tamatumanili taamaattoq kommunit mattunneqanngillat aningaasatigut inissisimaneq aallaavigalugu amerlanerusunik tapiissuteqarnissaminnut, taamaaliorsinnaappummi inunnik isumaginninnermi inatsit malillugu, tamannalumi aamma ullumikkut periaasiuvoq.
§ 13-imutPeqqussummi atuuttumi § 5-imut naleqqiullugu oqaasertaliussat allanngortinneqarput imaalillugu Naalakkersuisut nakkutilliisuusussanngorlugit. Nakkutilliinermik suliassaq Kultureqarnermut, Atuartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup ulluinnarni ingerlatarisussaassavaa. Peqqussummi massakkut atuuttumi Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Aqutsisut nakkutiliisussaatitaapput. Aammattaaq ilanngunneqarpoq pisortaqarfik siunertamut paasissutissanik pisariaqartinneqartunik pissarsiniarsinnaasassasoq. Aalajangersagaq taanna inatsisitigut tunngavigalugu paasissutissat folkehøjskolit nakkutiginissaannut pisariaqartinneqartut naleqquttut tamaasa piumasarisinnaavai. Folkehøjskoli paasissutissanik pisariaqartinneqartunik tunniussinngippat, pineqaatissaq tassaasinnaavoq tapiissutinik tunniussaqannginneq.
Tapiissutit utertinneqartarnissaat unitsinneqartarnissaallu pillugit malittarisassiornissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Folkehøjskolip sammisassat tapiissuteqarnermut tunngavissaliunneqarsimasut naammassiniarsimanngippagit tapiissutit utertinneqarnissaannut imaluunniit tapiissutit unitsinneqarnissaannut piumasaqaateqarsinnaanermut Naalakkersuisut periarfissiivigineqarnissaat pingaartuuvoq.
§ 14-imutAalajangersakkap peqqusummi atuuttumi § 14 assigaa, kisianni § 14, imm. 2 siunnersuummi ilanngunneqanngilaq, tamanna naleqquttutut isumaqarfigineqanngimmat, misiligaalluni suliaqarnermut saniatigut aningaasaliinissaq Inatsisartunit akuersissutigineqartussaammat.
Naalakkersuisut misiligummik suliassat siuarsarnissaannut tunngaveqassapput aningaasaliissutitut atuuttut killissarititaasa iluanni.
§ 15-imutInatsisartut peqqussutissaat 1. januar 2003-mi atuutilissaaq tamannalu ilaatigut pissuteqarpoq aningaasatigut kingunissat aammalu aningaasanut inatsisip akuersissutigineqarnissaata akornanni ataqatigiittoqarnissaanik kissaateqarnermik.